Mausteita ja joulukortteja

Tunnilla teimme joulukortteja painotekniikalla. Työskentely oli mukavaa, mutta omat joulukorttini eivät ainkaan onnistuneet kovin hyvin. No ajatus hyvä! Käytettäessä koulussa tekniikkaa tulisi soveltaa hiukan, jottei oppilailla tule pettymyksiä hyvin tehdystä työstä :D Tekniikka sinänä oli toiminnallinen ja vaiheikas, jossa sai toteuttaa monia eri työtapoja.

Tunnillamme vieraili myös opettajaopiskelija pitämässä pedagogista näyttöä. Hän ohjeisti lyhyen tehtävän, jossa tuli luoda mielenmaisema käyttäen apuna mausteita, tekolunta, glitteriä ja taustapaperia. Tehtävä suorittiin ryhmissä.

Ryhmätöiden tekeminen on mielestäni hauska osa kuvaamataidon opetusta. Luokassa ryhmätöiden tekeminen varsinkin vapaampien projektien osalta on samalla kehittävää ja antaa oppilaille valmiuksia toimia ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Enemmän tätä kouluun! 

Ryhmätyön toteutukseen oli aikaa vain vartti, joten työ syntyi intuitiolla. Voisin verrata työn tekemistä improvisaatioon, jossa kuuntelemalla ja katsomalla toisen tekemisiä voi suunnitella omaansa. Tämäkin kuviksen työ syntyi nopealla temmolla, ottamalla koppia muiden ideoista ja jatkamalla eteenpäin ilman sen suurempia harkintoja. Työn tekeminen oli hauskaa ja mausteet toimivat hyvin työkaluna. Voisin hyvin kuvitella toteuttavani vastaavan idean luokassa.

Korvaustehtävä 

Tuntisuunnitelma

Suunnittelin kuviksen tunnin ekaluokkalaisille. Tunnin tavoitteena on hahmottaa koulunsa aloittaneille oppilaille kolmiulotteisen kuvan muodostumista ja eroa verrattuna normaaliin piirrettyyn kuvaan. 

Talvikauden alkuun suunnitellulla tunnilla tavoitteena on tehdä joulukortti, jossa lumikarhu pyrkii "hyppäämään" ulos kehyksestään. 

Työn toteutus on helppoa ja sopii myös erityisluokalle. Silti työvaiheissa voidaan yhdessä pohtia miten korttiin tuodaan vaikutelma ulos hyppäävästä karhusta. 

Luokka: 1.lk

Kasvatus- ja oppimistavoitteet: kolmiulotteisen kuvan ymmärtäminen, oikeiden työtapojen hyödyntäminen, johdonmukainen työskentely, oppiminen vaiheittaiseen työskentelyyn. Kasvatustavoitteellisesti oppilaat harjoittelevat tunnin aikana myös toistensa tukemista ja auttamista, yhteisten ohjeiden noudattamista ja yhteisöllistä työskentelyä luokan työskentelykuntoon järjestämisessä ja siivoamisessa.

Oppimisprosessin eteneminen, sisällön jäsentyminen, arvioitu ajankäyttö, eriyttäminen: Tuntityöskentelyn oleellinen osa on luokan järjestäminen työskentelykuntoon yhdessä. Luokka jaetaan työskentelypisteisiin, joilla tehdään työn eri vaiheita. Tunnin alkuun oppilaat järjestävät ryhmittäin tarvittavat materiaalit kullekin työpisteelle ja tunnin lopuksi siivoavat yhdessä jäljet.

Työpisteet jakautuvat: korttipohjan/kehyksen valmistelu, jääkarhun osien leikkaaminen mallin mukaisesti ja yksityiskohtien piirto, kolmiulotteisten tukien tekeminen (opettajan/avustajan avulla), liimaus/kokoaminen. 

Tunnin eriyttämisessä huomioidaan oppilaiden eri työskentelynopeus ohjeistuksessa - kaikki työvaiheet ohjeistetaan ensin yhdessä, jonka jälkeen oppilaat yhdessä asettavat työpisteet ympäri luokkahuonetta kullekin työvaiheelle. Näin ollen oppilaat, jotka tekevät samaa työvaihetta, voivat auttaa myös toisiaan työvaiheen toteutuksessa. Opettajalle jää näin aikaa huomioida tunnilla hitaammin etenevät. 

Aikaa työn toteuttamiseen kuluu tuplatunti. Myös välitunnilla voi työskennellä.

Työtavat ym. opetusjärjestelyt (mm.eriyttäminen): Työvaiheet käydään yhteisesti läpi opettajan tekemien esimerkkien kanssa. Eri pisteiden valmistelussa opettaja ohjeistaa kunkin ryhmän mitä materiaaleja he tarvitsevat työpisteelle ja mistä ne voi hakea.

Mikäli luokassa on lapsia, joille esimerkiksi leikkaaminen tuottaa vaikeuksia, on hänellä apunaan opettajan lisäksi myös muut oppilaat ja mahdollinen avustaja.

Arviointi / palaute ja niiden eriyttäminen:  Arvioinnissa tunnin oleellisena osana on työskentely yhdessä muun luokan kanssa. Yhdessä tilan järjestely ja siivoaminen ovat oleellinen osa työskentelyn oppimista kuvistunneilla. Opettaja kiinnittää huomiota myös työn pitkäjänteiseen toteutukseen ja tarkkuuteen.

  

Muovailuvaha herää henkiin

Ai että miten hauskaa! Tämä oli kyllä hauskin kuvaamataidon tunti. Hauskuus paljastui myös siinä, että ensi alkuun videon toteuttaminen tuntui itsestä haastavalta ja ärsyttävältä. Lopputuloksesta näkee, että triollamme oli hauskaa toteutuksen kanssa ja opimme myös paljon.

Onnistuimme toteutuksessa ja muovailuvahan kanssa leikkiminen oli hauskaa. Videon kuvaaminen ja sopivien otoksien saaminen oli myös haastavaa ja opettavaista. 

Ipad-sovellusten käytön oppiminen on hyödyllistä tulevassa työssä ja vastaavan videon suunnittelu, tuottaminen ja viimeistely on hyvä tehtävä myös koululaisille. 

Mielen maisema

Toisen kuvistunnin työnä tehtiin mielen maisema aikaisemmin maalatuilla 8-värillä. Tavoitteena oli luoda kuvitteelinen tai aito mielessä hahmoteltu maisema saaden 8-väriä näyttämään useammalta. Itse hyödynsin myös liituja värien vahvistamiseksi.

Taustana toimivalle mustalle pohjalle hahmoteltiin maisema leikaten palasia maalatusta paperista. Palaset sommiteltiin ja liimattiin paperille maiseman hahmotelmaan. 

Työn tekeminen oli mieluisaa ja työskentely nopeaa. Jos työn tekemiseen olisi varattu enemmän aikaa olisin luultavasti suunnitellut ja työstänyt sitä tarkemmin. Maisema valikoitui käytettävissä olevien värien mukaan. 

Lopputuloksena tunnilla tehdyt työt näyttävät mielestäni hyvin sen kirjon minkälaisia maisemia opiskelijat halusivat tuottaa ja miten ohjeistus ymmärrettiin. Toisilla mustaa taustaa näkyi enemmän, jolloin eri värit korostuivat.

KIASMA - modernin taiteen keidas

Helsinkiläisenä taidemuseoista mielenkiintoisin minulle on Kiasma. Aikaa ehti vierähtää viime vierailuista, mutta itselle tuo modernirakennus keskellä omaa kotikaupunkia selvä valinta. Varsinkin, kun paljon kehuttu ja puhututtanut Jani Leinosen näyttely Tottelemattomuuskoulu oli vielä esitteillä rakennuksen ylimmässä kerroksessa. 

Näyttely vakuutti tuoden taiteen kantaaottavana ja poliittisena ilmaisuna suuren kansan eteen ja lauantai päivänä museosali oli tulvillaan ihmisiä tavallisista suomalaisista utealiaisiin turisteihin. Leinosen toteutus kannanotoilleen oli nerokas ja mielenkiintoinen. Nykytaiteen maailmasta herää helposti mielikuva mustasta viivasta valkoisella kanvaksella ja teoksen nimenä jokin epämääräinen lausahdus, mutta Leinonen ja oikeastaa kaikki Kiasman vaihtuvista näyttelyistä todistivat tämän vääräksi.

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Leinosen lisäksi Kiasman erinnäiset teokset käsittelivät yhteisöllisyyttä, globaalia maailmaa ja toimivat myös kannanottoina rasismille ja maailman kriisitilanteille.

Myös suomalaisuus näkyi Kiasman teoksissa. Museo tuntui toimivan myös kohtaus- ja ajanviettopaikkana. Ikähaarukka oli myös laidasta laitaan.

 

Taiteen monimuotoisuus ja -puolisuus yllätti itsen, mutta tottakai nykytaiteen museosta löytyi myös kiintiö valkoinen kanvas + viiva sekä hämmentävä paistinpannu.

 

Piirretään ihminen! 

Ihmisen piirtämistä olen harjoitellut aikaisemmin yläasteen kuvistunneilla, joten aiheen lähestyminen tuntui mukavalta ja tutulta. Perinteisesti ihmisen kropan mittasuhteiden piirtäminen on pystytty parhaiten havainnollistamaan irrallisten kappaleiden (pallot ja soikiot) avulla. Tämä metodi on minusta toimiva ja helppo oppia. 

 
Hahmottelemalla kappaleista piirretyn hahmon ympärille ihmisen varsinaiset ääriviivat huomaa lopputuloksen olevan sopusuhtainen ja luonnolisen näköinen ihminen. 

Usein vapaammassa hahmottelussa olen kokenut sopusuhtaisuuden olevan haaste ja lopputuloksen näyttävän barbiemaiselta sarjakuvahahmolta enemmän kuin aidon ihmisen luonnokselta. 

Halusin hahmotella myös "aidon ihmisen", mutta sopivan mallin puuttuessa hyödynsin internetin laajaa maailmaa. 

Youtube osoittautui jälleen kerran pohjattomaksi lähteeksi myös piirtämistutoriaaleille. Toki suurin osa näistä oli englanniksi, jolloin niiden hyödyntäminen ala-asteopetuksessa ei ole yhtä hyödyllistä, mutta ainakin open kykyjen kehittämiseen löytyy apuja. 

Linkkejä: 
https://www.youtube.com/watch?v=2WJxFgAzWR4
https://www.youtube.com/watch?v=laWSSkcn8Lg
https://www.youtube.com/watch?v=QF9C88xSxvY

Innostuin sketsaamaan ja samalla harjoittelemaan myös ihmisen kasvojen piirtämistä ja varjostusta. 

Paluu kuviksen tunnille

Oma suhteeni kuvaamataitoon on aina ollut hyvä. Pienestä pitäen olen nauttinut piirtämisestä, maalaamisesta ja muotoilusta. Yläasteen suoritin kuvaamataitopainotuksella, mikä tarkoitti tuplasti enemmän kuvaamataidon tunteja sekä syvempää suuntautumista oppiaineeseen. 

Tämän kuvaamataidon kurssin aikana olen kiinnostunut kuviksen opettamisen näkökulmasta. Oppiaineena kuvaamataito on mielestäni yksi niistä, mitkä vapaamuotoisuutensa takia ovat oppilaille mieluisia, mutta joka jakaa helposti oppilaat myös niihin, joilla on lahjoja piirtää ja maalata ja niihin, jotka eivät koe osaavansa.

 On mielenkiintoista päästä tutustumaan erilaisiin tekniikoihin, varsinkin teknologian soveltamiseen modernissa kuvaamataidon opetuksessa.Ensimmäisellä tunnilla työskenneltiin värien parissa. Muistan värien opettelun alakouluajoilta, mutta oli kertaus oli todella antoisaa ja työskentely tapa miellyttävä.

Koska värien opettele ei vaatinut erikoisia tai poikkeavia tekniikoita koin työskentelyn helpoksi ja opetusta oli helppo seurata. Eri työvaiheet pystyi varmistamaan vieruskaverilta.

Yhtäläisyyksiä kouluaikojen kuvaamataidon tuntiin oli havaittavissa. Luokassa tunnelma oli vapautunut ja rento. Ihmiset napsivat kuvia töistään ja kyselivät apua. Ainoana erona oli siivoaminen, joka sujui huomattavasti jouhevammin. :)

Opettajuuttani ajatellen kuvaamataidon opetuksessa huomioitavaa on luokka-aste ja oppilaiden määrä. Tulevana erityisopettaja piirtäminen ja taide ylipäätään on voi olla oppilailleni yksi keino oppimiseen ja itsensä ilmaukseen, joten sen huomioiminen kaikessa opetuksessa on tärkeää. 

Aiempien kokemuksien perusteella kuvaamataidon tuntien riskinä on oikeanlaisen ohjeistuksen mahdollistaminen kaikille ja oppilaiden työskentelynopeus. Osa oppilaista voi toimia itseohjautuvasti ja toinen voi haluta nähdä paljon vaivaa työhönsä. 

Sama ilmiö esiintyy kyllä myös tavallisilla luokilla. 

Goethen kolmio oli minulle vieras, mutta mielenkiintoinen tapa havainnollistaa värejä ja niiden sekoituksia. Olisin toivonut onnistuvani paremmin "ruskeiden" kolmioiden värien eroavaisuudessa.

Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä syntyy viimeiseinä tehdystä värikartasta.